Mistä sukupuolen moninaisuuden ja sukupuolisensitiivisyydessä onkaan kyse? Poliittisen lainsäädännön mukaan syrjintä on kiellettyä riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta ja statuksesta, uskonnosta ja mielipiteestä. Sukupuolisensitiivisyys on ennen kaikkea tiedon jakamista ja kansalaisten valistamista, että ei tarvitse mahtua perinteisiin ahtaisiin sukupuolirooleihin ollakseen hyväksytty ja arvokas ihminen. Sukupuolen moninaisuuden ja sukupuolisensitiivisyyteen on vahvasti kytköksissä myös feministinen ajattelumalli, jonka tarkoituksena on myös parantaa naisen asemaa ja täten kaventaa sukupuolten välisiä epätasa-arvon kuiluja, jotka päivittäisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä heijastuvat esim. työelämässä ja koulumaailmassa tapahtuvan syrjinnän ja kiusaamisen muodossa. Sukupuolisensitiivisyys pyrkiikin haastamaan perinteiset käsitykset ennen kaikkea esittämällä kysymyksen onko välttämätöntä tuputtaa esim. pienelle lapselle jo varhaisesta elämänvaihteesta alkaen sukupuolirooleja ja niihin liittyviä ennakko-odotuksia ja ennakkoasenteita, sillä tässä kehitysvaiheessa utelias ja maailmasta kiinnostunut lapsi imee itseensä erityisen herkästi ympäristön ja ympärillä olevien aikuisten mielipiteet ja maailmankatsomukset. Tällöin ahdasmieliset asenteet saattavat hämmentää lasta ja voivat saada hänet tuntemaan itsensä jotenkin huonompiarvoiseksi tai ”vääräksi” verrattuna ikätovereihinsa.
Sukupuoliroolit ovat nähtävissä päivittäisessä elämässä esim. lapsille tarkoitettujen lelujen jakamisessa tyttöjen ja poikien leluihin, värien luokittelemisessa tyttöjen ja poikien väreiksi tai vaikkapa ohjeistamalla lasta hakeutumaan tietynlaiseen ystäväporukkaan – poikaporukassa viihtyvän tyttölapsen käytöstä ja toisinpäin saatetaan pitää huolestuttavana. Myös erilaiset luonteenpiirteet saatetaan mieltää tiettyyn sukupuoleen kuuluviksi, tytöiltä odotetaan tunnollisuutta ja kiltteyttä pienestä pitäen ja pojilta puolestaan rohkeutta ja määrätietoisuutta.