Usein anonyymina tapahtuvaa seksististä vihapuhetta onkin siksi haasteellisempaa estää leviämästä eteenpäin ja kitkeä kokonaan pois.
Nettikeskusteluihin päteekin neuvona olemaan provosoitumatta ja ”ruokkimatta trollia”, eli menemättä mukaan provoilijan leikkiin. Koska sarkasmi, ironia tai viattomalta aluksi vaikuttava pelleily ei välttämättä toimikkaan halutulla tavalla kirjoitettuna netissä, saattaa jokin keskustelijoista ottaa asian tosissaan ja alkaa haastamaan riitaa tai loukkaantua. Lähtökohtaisesti nettikeskusteluun pätevät samat säännöt kuin sosiaaliseen kanssakäymiseen sosiaalisen median ja verkkomaailman ulkopuolella.
Kun puhutaan politiikasta ja siihen liittyvästä verkossa esiintyvästä seksismistä, naispolitiikot ovat toisinaan esillä otsikoissa, kun he ovat p
äättäneet antaa kasvonsa seksismin vastustajalle ja nostaa tärkeä, mutta valitettavan usein vaiettu aihe politiikassa. Naispolitiikot kokevat, että seksismi ilmenee heidän kohdallaan mm. palkankorotusten ja palkkauksen erossa verrattuna heidän miespuolisiin työkavereihin. Lisäksi he kokevat ettei heidän tekemä työ tai heidän esittämät mielipiteensä ja ehdotuksensa hallituksen istunnoissa saa yhtä näkyvää sijaa tai niitä ei oteta tosissaan. Naispolitiikkoa myös arvostellaan helpommin ulkonäkötekijöiden perusteella sen sijaan, että keskityttäisiin politiikon varsinaiseen työhön ja hänen kampanjointiinsa. Myös vaaleissa naispolitiikot kokevat saavansa vähättelyä, kun naista ei halutakkaan äänestää eduskuntaan sukupuolen perusteella.
Yhteenvetona voidaan vetää johtopäätös, että seksismi netissä kohdistuu politiikan kysymysten yhteydessä naispuolisiin politiikkoihin ja vihapuhe kukoistaa erityisesti vaalien aikaan, kun keskusteluja värittävät seksistiset puheet miten naisen tehtävä ”ei ole eduskunnassa”.