Onko ulkonäöllä väliä politiikassa?

Politiikka on kaikessa lyhykäisyydessään yhteisten asioiden hoitamista. Joku kansan keskuudesta on valmis hoitamaan näitä yhteisiä asioita meidän muiden puolesta – näin edustuksellinen demokratia toimii.

Poliitikot eivät ole mitään superihmisiä, vaan ihan tavallisia kaduntallaajia, vaikkakin heiltä odotetaan tietyiltä osin enemmän. Tämä pätee myös ulkonäköön, ja juuri tästä haluammekin tässä artikkelissa keskustella.

Onko nykyajan politiikka liian ulkonäkökeskeistä?

Moni on varmasti kuullut, että kampanjoidessaan poliitikot ovat saaneet ilkeitä, ahdistavia tai vähätteleviä kommentteja ulkonäöstään. Joku on voinut sanoa, että äänestäisi muuten, mutta naama on sen verran ruma, että ääni valuu muualle. Toisaalta hyvännäköisten poliitikkojen on väitetty keräävän ääniä naamakertoimellaan ennemmin kuin ajamillaan asioilla.

Nykyajan politiikka on siinä mielessä ulkonäkökeskeisempää, että televisio ja ylipäänsä kuva on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi politiikan seuraamista. Poliitikkojen halutaan myös olla näkyvillä, ja koska kyseessä ovat yhteisten asioiden hoitajat, heidän oletetaan näyttävän esimerkiksi tavallista fiksummilta.

Someajan ilmiö on se, että poliitikko viestii epävirallisen oloisesti esimerkiksi hiihtoladulta ja kuvaa itseään vinksahtaneesta kulmasta kännykällä. Jopa tällöin on tärkeää näyttää hyvältä, vaikka olisikin hiki. Moni myös suorastaan dokumentoi omaa arkeaan somessa, jolloin pitää olla niin sanotusti kuvauksellisessa kunnossa koko ajan.

Vain naisten ongelma?

Kun puhutaan ulkonäkökeskeisyydestä politiikassa, puhutaan melkein yksinomaan siitä, millaisia asiattomia kommentteja naiset saavat. Naiset ovatkin yliedustettuina tässä ja kokevat miehiä enemmän painetta panostaa ulkonäköönsä. Naisista erottuvat vieläpä nuoret naiset, joiden oletetaan olevan samaan aikaan ammattilaisia, mutta myös arvokkaasti pukeutuneita ja muutenkin hyviä pukeutumistrendejä seuraavia.

Toki miehetkin joutuvat miettimään ulkonäköänsä politiikassa. Liian huoliteltu pukumies saattaa herättää yleisössä elitistisen kuvan, kun taas liian kansanomaisesti pukeutunutta miestä ei välttämättä poliitikoksi tunnistakaan. Miehet ovat myös alkaneet viime vuosina panostamaan yhä enemmän ulkonäköönsä ja miesten kosmetiikka on nopeasti kasvava ala.

Sukupuolesta riippumatta monet, varsinkin nuoret poliitikot, ovat entistä avoimempia ulkonäköpaineistaan. Tämä on osittain myös nostanut keskustelun nykyajan ulkonäkökeskeisyydestä tapetille, joten ongelma on paljon vanhempi ja syväjuurteisempi kuin siitä keskusteleminen.

Helppoja tapoja panostaa

Politiikkaan pätee sama tosiasia kuin treffeille lähtemisessä: huolehdi siitä, että haiset hyvältä. Itse et ehkä huomaa hien hajua, mutta muut saattavat varmasti ja se puolestaan saattaa pilata mahdollisuutesi jo ennen kuin avaat suusi. Laadukkaat hajuvesimerkit kuten hermes pitävät huolen siitä, että tuoksut edustavalta koko päivän.

Pukeudu tyylikkäästi, mutta ennen kaikkea mukavasti. Vaikka ulkonäkökeskeisyyttä pyritäänkin välttämään, on silti syytä muistaa, että ihmiset tekevät ensimmäiset tulkintansa sinusta ulkonäkösi perusteella. Keneltäkään ei myöskään jää huomaamatta, jos olet pukeutunut epämukavasti: liian tiukka kaulus hiertää ja sen korjaaminen vie huomion sanomisistasi taas jonnekin muualle.

Hymyile. On erityisen tärkeää, että poliitikko hymyilee ihmisille. Ensinnäkin se herättää luottamusta ja äänestäjä pystyy todennäköisesti samaistumaan asioihisi paremmin. Lisäksi hymyilevälle ihmiselle on vaikeampaa olla ilkeä, joten hymyilevä poliitikko saa harvemmin kuraa niskaansa ollessaan kiertueella.

Pidä kädet erossa nenästä tai muiden asioiden kaivelusta. Tämän pitäisi olla sanomattakin selvä. Jos alat rapsuttamaan päätäsi näkyvästi ja useampaan otteeseen, yleisön huomio keskittyy taas johonkin muuhun kuin sanomaasi. Lisäksi tällainen käytös on lähtökohtaisesti epäsopivaa julkisella paikalla.

Muista elekieli, sillä suurin osa viestinnästämme on sanatonta. Kädet puuskassa seisova poliitikko joutuu panostamaan kaksin verroin sanoihinsa ihan vain siksi, että kyseinen asento koetaan torjuvana ja etäisyyttä ottavana.